Artiklar

RSS
  • k.i.r.k.a.

    19 apr 2010, 11:39 av miksukala

  • Circle - On the Bus in San Francisco

    9 okt 2007, 07:10 av nokkosukeva

    "Circle played a secret show on The Bus - John Benson's amazing traveling rock behemoth, a former Oakland Police command unit, now transformed into a mobile all ages punk rock performance space. Circle killed it."

  • Jalankulkuämpäri Kinossa

    21 sep 2007, 21:55 av -VVV-

    Olin keskiviikkona katsomassa Jalankulkuämpäriä Bar Kinossa. Keikka oli mainio, vaikka suurin osa baari-immeisistä ei sitä ymmärtänytkään jäädä kuuntelemaan. Ennen keikkaa tanssilattialla oli ryysistä, keikan alettua ihmismassa lähti valumaan jyskyttävimmille areenoille. Jalankulkuämpärin lopetettua sain seilata vastavirtaan, kun tanssahtelijat palasivat sankoin joukoin musiikin ja valomeren täyttämälle alueelle.

    Saavuin paikalle (liian) ajoissa; pääsylipussani lukee aika 21:18. Ajattelin, että bändi aloittaisi kynpiltä, kuten Kinon sivuilla bändi-iltaisin kerrotaan tapahtuvan. Kyseessä kuitenkin oli Porin yliopistokeskuksen pippalot, joten normisäännöt olivat hukassa. Minä yksin saapuneena ja baaritouhusta epäkiinnostuneena sitten istuin paikallani ja odotin. Wau miten jännittävää. Bändi aloitti joskus hetkeä ennen kahtatoista, joten kyllähän siinä sai nököttää ja huomioida ihmisolentojen tapoja. Mieleeni tuli hyvin elävästi loistavan koomikon Sami Hedbergin hurmaava esityskertomus siitä, miten naiset tanssivat baareissa. Laukut kasaan keskelle ja sitten vähän liikahdellaan. Ihan tosi, eihän se nyt voinut olla hauskaa, liian rajoittuneelta näytti. Pienet liikahdukset suuntaan ja toiseen, tylsistynyt ilme naamalla. Toki siinä ollaan nätisti näytillä, että kiinnostuneet voivat tsekata rakenteen miellyttävyyden. Lisäksi näin ainakin kahdella aivan oudot laukut. Muistuttivat apteekin muovipussia, josta puolet oli leikattu pois, hassuja. Niin olen minäkin, joten mitä tuomitsemaan, kunhan kerron havainnoistani. Sitten terkkuja sille punahaalariselle tytölle, jolla oli villamyssy päässä. Näytit niiin söpöltä! Noh, söpö olit ilmankin sitä, mutta se villainen esine kyllä puki sinua. Tanssiliikkeesikin olivat massasta poikkeavat ja oikein kivat. Ja nämä kaikki kommentit tulevat sitten ihan heteronaiselta, ja on hienoa, miten naispuoliset voivat kehua toistensa ulkoista olemusta, ilman että kehuja vastaanottava saisi kauheita traumoja ja alkaisi pelätä "homoa". Ainakin toivottavasti näin.

    Jospa sitten vihdoin pääsisin siihen musiikkipuoleen. Ensiksi haluan kertoa, miten löysin Jalankulkuämpärin, tuon mainion ”tyttöbändin” (miten negaatioita herättävä tuo ilmaus onkaan). Ensimmäisen kerran Jalankulkuämpäri tuli vastaan, kun recommended eventsejä tsekkailin ja toinen tämän vuoden onnellistuttava tuttavuus, Pikku Kukka, oli heidän kanssaan yhteiskeikalla Helsingissä. Valitettavasti Jalankulkuämpäriä ei ollut Lastilla kuunneltavana, joten se sitten jäi vähän siihen. Myspacesta ehkä hetken kuuntelin, mutta tuppaan ahdistumaan, kun en saakaan kuuntelemiani biisejä tänne listattuina. Ja vertaisverkkoisia en käytä, niin paljon saa loistavaa musiikkia ihan laillisestikin kuunneltua. Tykkään hirmusti lisäillä Lastille tapahtumia, ja päivitellä keikkapaikkojen tietoja ja korjailla virheitä. Saan siitä hirmuisesti kicksejä (kutsukaa vain oudoksi), ja on vähän harmillista, ettei esimerkiksi flagatuista ja korjatuista kohteista näy mitään laskuria. Olisi oikein mukava se. Lisäilyintoisena suuntasin Bar Kinon sivuille ja puks, sinne oli juuri tänään/eilen ilmestynyt tieto Kastajaisista, joiden jälkihulinoissa Jalankulkuämpäri siis esiintyisi. Nyt kun noin mielenkiinnostuttavalla nimellä varustettu joukko ihmisiä on tulossa esiintymään näinkin lähelle, niin eiköhän silloin ole korkea aika tsekata, miten musiikkinsa oikein iskeekään. Ja iskihän se. Voi jukranpujut sitä onnea ja hymytystä, minkä se sai aikaan! Kysykää vaikka Tuomolta, se voi todistaa höpöyteni siinäkin asiassa. Totta kai koko levy piti saada kuunteluun ennen keikkaa, joten nettikauppoja selaamaan kävi hiireni tie. Levykauppa Äx oli ihan mua varten laittanut tälle viikolle postarit nolla euroon, joten sieltä sitten klikkailtiin Jalankulkuämpäri kotiin omaksi. Äxässä oli myös se ihana puoli, paitsi että sieltä sai levyisen pienimpään hintaan (joka sekin on miulle kicksauttavaa ja tärkeää), niin levy odottaa kuulijaansa postilaatikossa heti seuraavana päivänä (mikäli on tilannut ennen klo 16).

    Höpöä, miten varsinaiseen musiikkiin keskittyvä osio on koko sanakasauman pienin osa, mutta hei, päiväkirjailemaanhan tänne on nyt tultu. Saapuessani niin mielettömän aikaisin (paikalla oli ehkä kymmenen ihmistä), olin onnellisessa asemassa ja pääsin seuraamaan soundcheckiä. Iih, soli mielenkiintoista ja ihanaa ja tärisyttävää. Äänitsekkailun jälkeen kipitin bändiläisten luo ja pyysin nimmarit. Tarkoituksena oli ottaa tuo levyn kansilehtinen mukaan, mutta totta kai se jäi tuohon pöydälle. Niinpä naisten nimmarit komeilevat nyt koulun ravintolan kuitissa. (Kiitos vain Fazer Amicalle kuitista ja mainioista sapuskoista, nam.) Tuli vähän höpsö tunne, kun Eevalta nimmaria pyysin, ja sitten jäin pöhkösti hymyillen seisomaan tielleen. Noh, onneksi se sitten osasi minut kiertää ja tallustin takaisin baarijakkaralle.

    Keikka alkoi I Love Fridays –biisillä. Sen jälkeen soittivat Itään päin ja 9e. Viimeisenä tuli Juhani hiihtää –kesähitti ja sitä ennen biisulat TIP, Pahaperseinen tyttöystävä, Vampyyrihipat, Pulju, Pakkoyhteishaku, Texas ja Agia Napa -92 (eivät kyllä välttämättä tuossa järjestyksessä). Soundcheckin aikana hieman petyin, että ei kai ne soita noin tylsän normaaleissa asuissa. Olin vain tietämätön. Varsinkin Pinjalla oli ihana mekkoinen ja hiuksissa upea geelattu otsahuiskula pystyssä. Harmi etten salamavaloa voinut muistotarkoituksessa räpsytellä, kun ei tuota cämerää vielä löydy. Vinkiksi vain, jos joku tahtoo sponssata. Sannalla oli joku raitainen vaate ja jostain syystä tuijotin häntä suurimman osan ajasta. Johtunee luultavammin siitä, että Sannan suusta syöksyi suurin osa laulunsanoista, joten se tuntui luontevimmalta. Tuijalla (joka muuten mielestäni muistuttaa Kuningaskuluttajan juontaja-Nooraa) oli jotkut kimaltelevaiset, legginsseiksikö niitä kutsutaan, juddulat jaloissa. Joku oli ilmeisesti palannut hukutetaan barbit tiskialtaaseen –aikaansa ja konttaillut, sillä polven kohdalla oli mojova reikä. Eeva taasen oli hurjan paljon erinäköinen kuin Koska olen hyvä rouva –levyn promokuvissa näkyvä hahmo. Rouva oli löytänyt itselleen oikein kunnon rockmunakkaan ilmeen, ja sehän näytti maukkaalta. Rumpalin ainoa herttaiseen viittaava yksityiskohta olivat takapikkuletit. Biiseistä sen verran sanottavaa, että levy oli ehtinyt olla omistuksessani vasta sen verran vähän aikaa ennen keikkaa, että osasin vain muutaman biisin vähän ulkoa (ne Myspacesta löytyvät), ja muista ehkä kertsin verran. 9En sanaiset osaan parhaiten, joten se zipale tuli heiluttua ja huudettua läpi. Muissakin biiseissä tuli melkoisen paljon liikahdeltua. Aih miten ihastuttava olikaan se vanhemmanpuoleinen herrashenkilö, joka lauloi ja eläytyi ihan täysillä. Nosti kyllä keikan pisteitä olemuksellaan ja innollaan. Oli hassua, kun musiikkielämyksen vaiheilla katselin taakseni, ja ympärilläni näkyi korkeintaan parikymmentä muuta ihmistä, jotka lähinnä seisoivat ihmetyksissään. Ehkä Jalkkarin ensi keikalla on sitten enemmän ämpäriä kotonaan soittavaa populaa. Vampyyrihipat-teoksesta en pahemmin pidä, tosin keikalla soli kiva; Sannan vampyyrielkeet olivat yksinkertaisesti hienot.

    Keikan loputtua oli tarkoituksenani palata kotiin, mutta narikalla törmäsinkin Juhoon ja Ikeen (terkkuja vaan), jonka jälkeen täysin tapojeni vastaisesti suuntasinkin takaisin baarin puolelle. Tein henkilökohtaista historiaa, kun huomasin, että baarissa voikin olla kivaa. En olisi vielä kuukausi sitten voinut kuvitella itseäni osaksi koko baari-ihmislauman kokoista Paula Koivuniemen tahtiin puksuttavaa ihmisjunaa. Pari tuntia tuli lattialla heiluttua ja lasinsiruja tallottua, lantiota heilutettua ja hikeä virtautettua. Ike ja Juho saattoivat minut herrasmiehinä taksitolpalle, jottei tarvinnut tutustua muihin ”herrasmiehiin”. Mihin kummaan vanhat miehet pyrkivät ohikulkevien naisten ulkonäön kommentoinnilla? En ole vielä täysin ymmärtänyt. ”Joo hei ihana ku vihelsit tollee, juu siis totta kai mä tuun teille ens yöks” – yöks. Baarilattialle heilui myös joku ällö vanha äijä, joka kovasti olisi tahtonut kontaktia tissieläinten kanssa. Ihanat ilmeet sai osakseen aina änkiessään tyttöpiirin keskelle.

    Loistavaa oli, ja neljän ja puolen tunnin yöunet olivat aivan passelit logiikan tunneille. Koska mennään uudestaan?